Seksiperäinen ihmiskauppa Italiassa / Trafficking for the purpose of sexual exploitation in Italy

“I believe the trafficking of persons, particularly women and children, for forced and exploitative labour, including for sexual exploitation, is one of the most egregious violations of human rights.”

– Kofi Annan

Mitä ihmiskauppa on?

YK:n vuonna 2000 julkaiseman määritelmän mukaan ihmiskauppa on aikuisista henkilöistä puhuttaessa:

"hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö seksinmyyntitarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen"

Lain näkökulmasta tulisi tunnistaa neljä (4) elementtiä ihmiskaupan määrittelemiseksi:
1. rekrytointi, 2. siirtäminen/vastaanotto, 3. petos, vallan, -tai haavoittuvuuden hyväksikäyttö, 4. hyväksikäyttötarkoitus (Lee, 2007). Kysynnän ja tarjonnan tekijät linkittyvät ihmiskauppaan (Okojie, 2009).

(Photo by Samantha Sophia on Unsplash)

Seksiperäinen ihmiskauppa

Yksi ihmiskaupan muodoista on seksiperäinen ihmiskauppa, joka tapahtuu pakottamalla henkilö seksuaalisiin tekoihin vasten tämän tahtoa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Hyötyminen voi olla liiketoiminnallista tai yksilötasolla tapahtuvaa. Useimmiten seksiperäisen ihmiskaupan uhrit ovat naisia ja tyttöjä, jotka ovat pakotettuja työskentelemään seksipalveluiden tarjoajana tai aikuisviihdealalla. Ihmiskaupparinkiin kuuluvat henkilöt käyttävät uhrejaan kohtaan kiristystä, fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa tai jopa kidnappaavat uhrinsa. Yleistä on myös, että seksiperäisen ihmiskaupan uhreille väitetään heidän olevan "velkaa" suuria summia rahaa ihmiskauppiaille (rekrytoinnista, matkan järjestämisestä, ruoasta sekä majoituksesta), ja heitä kiristetään toimimaan prostituoituina kunnes "velka" on maksettu.  (Crawford, 2017) Ei ole tavatonta, että uhrit maksavat myös katupaikasta, jossa joutuvat harjoittamaan seksipalveluiden myyntiä, sekä vaatteista joita joutuvat pitämään yllään. Usein "velkaan" saatetaan myös lisätä kohtuuttomia lisäkustannuksia, jolloin täysin keksitty "velka" saattaa esimerkiksi nigerialaisten naisten kohdalla kohota jopa 30 000-40 000 euroon.

Seksiperäistä ihmiskauppaa luonnehditaan usein nykypäivän orjuudeksi ja se luokitellaan organisoituneeseen, kansainväliseen rikollisuuteen. Kaikissa tapauksissa ei kuitenkaan ole kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta tai ihmisten salakuljetuksesta toisiin valtioihin, vaan hyväksikäyttäjät voivat olla uhrin sukulaisia tai tuttavia ja rikos tapahtua omassa kotimaassa. Vaikka ihmiskauppaa säätelevät useat kansainväliset lait, sitä on toimintana hyvin vaikea hallita, sillä usein ilmiö liikkuu eri maiden rajojen ylitse. (Lee, 2007) Vakavan fyysisen, seksuaalisen sekä henkisen väkivallan kokemukset aiheuttavat seksiperäisen ihmiskaupan uhreille pitkäaikaisia traumoja ja oireita (IOM 2017).

Seksiperäinen ihmiskauppa Italian kontekstissa

Italia on merkittävä ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa (Palumbo, 2015). Monien prostituutiota Italiassa harjoittavan naisten tiedetään olevan seksiperäisen ihmiskaupan uhreja. Suurin osa heistä tulee Nigeriasta, Romaniasta, Bulgariasta, Moldovasta, Albaniasta sekä joistakin Aasian sekä Latinalaisen Amerikan maista. Monet näistä naisista ovat myös alaikäisiä.

Tunnistetut EU:n ulkopuolelta tulevat ihmiskaupan uhrit (ilman Schengen alueen oleskelulupaa tai laillista Italian oleskelua todistavaa asiakirjaa) voivat hakea ihmiskaupan uhreille tarkoitettua suojelua Italiassa ja saada sitä kautta oleskeluluvan. Tämä oleskelulupa voidaan myöntää kahdeksi tai viideksi vuodeksi. Oleskeluluvan myöntämistä seuraa ohjaaminen erityiseen ihmiskaupan uhreille tarkoitettuun auttamisohjelmaan, joita tarjoavat järjestöt eri puolilla Italiaa. Palveluiden taso ja ammattilaisten työssä käyttämät menetelmät vaihtelevat paljonkin riippuen millä alueella auttamisohjelma järjestetään. On tärkeää huomioida, etteivät kaikki uhrit hae viranomaisten apua tilanteeseensa (monia eri syitä tälle), eivätkä kaikki myöskään ole syystä tai toisesta kykeneviä vastaanottamaan tarjottua apua. Hälyttävän usein tunnistetutkin uhrit saattavat hakeutua avun piiriin lähinnä oleskeluluvan ja siten virallisen aseman toivossa, haluamatta kuitenkaan sitoutua auttamisohjelmaan. Tällöin, oleskeluluvasta huolimatta, naiset ovat edelleen ihmiskaupparingin hallinnassa, velvoitettuina maksamaan "velkaa" pakkoprostituution kautta. (Fondazione Somaschi, 2019)

(Photo by Vidhyaa Chandramohan on Unsplash)

Nigerialaiset seksiperäisen ihmiskaupan uhrit

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n (2017) mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana mahdollisten uusien meren kautta Italiaan tulleiden nigerialaisten seksiperäisen ihmiskaupan uhrien määrä on kasvanut 600%:lla, 1 454 henkilöstä 11 009 henkilöön.

Nigerian väkiluku on lähes 186 miljoonaa ja köyhyysaste on erittäin korkea (The World Bank, 2016). Köyhyyden katsotaan olevan merkittävin ihmiskauppaa selittävä tekijä (Okojie, 2009). Okojien (2009) mukaan, naisten tarjoamien seksipalveluiden suuri kysyntä on juuri naisiin kohdistuvan ihmiskaupan suurin taustatekijä. Nigerialaisiin kohdistuvaa ihmiskauppaa selitetään useilla sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan kytkeytyvillä tekijöillä. Näitä ovat mm. maan korkea työttömyysaste, köyhyys, naisten heikko asema sekä perheiden suuret lapsiluvut. Muun muassa nämä tekijät ajavat kansalaiset etsimään parempaa elämää Euroopasta. (Okojie, 2009)

Ihmiskaupasta puhuttaessa "madame" viittaa nigerialaiseen naiseen, joka on yksi osa ihmiskaupparinkiä. "Madamen" vastuulla on velan perinnästä huolehtiminen ja uhrin päivittäinen kontrollointi. Useimmiten "madame" on itse ollut seksiperäisen ihmiskaupan uhri ja velan maksettuaan kyennyt etenemään ringin hierarkiassa asemaan, jossa kauppaa muita naisia. (IOM, 2017)

Voodoo -riitti "juju" on erittäin paljon käytetty kontrollointimenetelmä nigerialaisten seksiperäisen ihmiskaupan uhrien keskuudessa. Naiset ovat usein jo Nigeriassa ennen Eurooppaan lähtöään pakotettu osallistumaan "juju -riitteihin", joiden uskotellaan sitovan heidät velan maksuun sekä noudattamaan ihmiskauppiaiden määräyksiä. Usein "jujua" käytetään kiristämisen välineenä sekä uhatessa naista tai hänen perhettään. Naisia vannotetaan myös olemaan puhumatta harjoitetuista riiteistä ulkopuolisille. "Jujun" käyttö on yksi suuri tekijä, jonka vuoksi viranomaisiin ja auttajatahoihin luottaminen, sekä avun hakeminen vaikeutuvat. (IOM, 2017; U.S. Department of State, 2017)

Ihmiskauppa on ilmiönä hyvin monimuotoinen. Tässä postauksessa olemme esitelleet meidän projektimme kannalta siihen liittyviä tärkeimpiä piirteitä. Postauksen lopussa on lähdeluettelo käytetyistä lähteistä. Kysy ihmeessä vinkkiä muusta lukemisesta jos aihe kiinnostaa. Internetistä löytyy myös paljon hyvää tietoa aiheesta.

In english:

What is human trafficking?

Article 3, paragraph (a) of the Protocol to prevent, Suppress and Punish Trafficking in Persons (2000) defines Human trafficking regarding to adults as follows:

"The recruitment, transportation, transfer, harbouring or receipt of persons, by means of the threat or use of force or other forms of coercion, of abduction, of fraud, of deception, of the abuse of power or of a position of vulnerability or of the giving or receiving of payments or benefits to achieve the consent of a person having control over another person, for the purpose of exploitation. Exploitation shall include, forced labour or service, slavery or practices similar to slavery, servitude or the removal of organs.

From a legal perspective, four elements need to be present when constituting human trafficking: (1) recruitment, (2) movement/receipt, (3) deception, abuse of power or of a position of vulnerability, and (4) purpose of exploitation. (Lee, 2007). Demand and supply factors explain human trafficking (Okojie, 2009).

Trafficking for sexual purposes

Trafficking for the purpose of sexual exploitation (sex trafficking) is one form of human trafficking and it occurs when the victim is coerced or deceived into sexual exploitation for the purpose of commercial or individual gain. Most often, these victims are girls and women who are forced to work as prostitutes in the commercial sex or adult entertainment industries. Traffickers' compelling tactics normally include threats, abduction, and physical or sexual violence. Victims are commonly also held in a debt bondage where the victim is claimed to owe traffickers huge amounts of money (for recruitment, transport or food and lodging) and must "work as a prostitute" until the "debt" is paid (Crawford, 2017). It is also common that the women exploited in the sex trade have to pay for the part of a street ("joint") they are forced to offer sexual services in, as well as the clothes they are supposed to wear. Often the invented "debt" can rise up to 30 000-40 000 euros in the case of Nigerian women in Italy, as many extra costs can be added to it.

Sex trafficking is conceptualized as modern day slavery within the framework of organized crime. It is also significant to understand that human trafficking is not always organized or include smuggling people to another countries. In many cases the family members or acquaintances of the victim are the exploiters. Despite the international legal framework, human trafficking is hard to control due to its characteristics of a transnational crime. (Lee, 2007) Sexual exploitation that the sex trafficking victims experience has long-term consequences, as it involves extremely serious physical and psychological violence and abuse (IOM, 2017).

Italian context

Italy is one significant transit and destination country for trafficked people (Palumbo, 2015). Many women practicing prostitution in Italy are known to be the victims of sex trafficking. Majority of them come from Nigeria, Romania, Bulgaria, Moldova, Albania, as well as from some Asian and Latin American countries. Currently many of the sex trafficking victims are minors.

Recognized victims of human trafficking coming from outside the EU (without a Schengen residence permit or a legal right to stay in Italy) have the possibility to seek a special kind of protection in Italy which also allows them to get a residence permit. This kind of residence permit issued for the victims of human trafficking can be permitted for either 2 or 5 years. After issuing the residence permit victims of trafficking will be offered a special program in some of the anti-trafficking organizations in Italy. Services and methods vary depending on in which part of Italy the program is organized. It is important to notice that not all the victims of trafficking seek help (for different reasons) neither all of the victims are capable of receiving the offered assistance even if they would be officially recognized as victims. In a significant amount of cases the victims prefer to have a legal status in Italy and engage themselves with this procedure in order to get the special kind of residence permit. However, in many of those cases these women still end up being stuck with the "debt" they are forced to pay by practicing forced prostitution, and will not commit to the offered assistance and will stay in the hands of the traffickers. (Fondazione Somaschi, 2019.)

Nigerian women trafficked for the purpose of sexual exploitation

According to the International Organization of Migration (2017), over the past three years the number of potential sex trafficking victims from Nigeria arriving in Italy by sea have increased by 600%, from 1,454 to 11,009.

Nigeria’s population is almost 186 million, and the poverty rate is extremely high (The World Bank, 2016), poverty is found to be one of the main factors responsible for human trafficking (Okojie, 2009). However, according to Okojie (2009), the demand of women for sexual services is the driving force in international trafficking of women. Trafficking of Nigerians is explained by several push and pull factors that have both economic (e.g. high level of poverty) and social (e.g. low status of women and high fertility) dimensions, which can explain the huge trend of Nigerians leaving the country to seek better life in Europe (Okojie, 2009).

In the context of human trafficking the term “madame” is a person inside the trafficking ring who handles the victims of trafficking for sexual exploitation, to whom the "debt" of leaving the country must be repaid. The "Madame" is often a victim of sex trafficking herself who, after repaying her debt, may have decided to earn from the same process, which victimized her in the first place. (IOM, 2017)

The voodoo practise “juju” is also common among Nigerian trafficking victims. The fear resulting from “juju” rite is often present for these women even after escaping from the traffickers. “Juju” practises are used to control the victims and to make them obey the orders of the traffickers, because they are afraid that the curse will harm them or their families back home. This can prevent victims from cooperating with law enforcement and seeking help. (IOM, 2017; U.S. Department of State, 2017)

Human trafficking is a complex phenomenon. In this post we have presented its most relevant characteristics in the context of our project in Italy. In the end of the post is a reference list. You may ask about more materials for further reading if interested. You may also find lot of good information about human trafficking from on internet.

Lähteet / References:

Fondazione Somaschi, 2018 (personal interview) http://fondazionesomaschi.it

Lee, M. & Ebooks Corporation. (2007). Human Trafficking. Cullompton: Willan Publishing.

IOM (2017). Human Trafficking Through The Central Mediterranean Route: Data, Stories And Information Collected By The International Organization For Migration. http://www.italy.iom.int/sites/default/files/news-documents/IOMReport_Trafficking.pdf.

Okojie, C. (2009). International Trafficking Of Women For The Purpose Of Sexual Exploitation And Prostitution The Nigerian Case. Pakistan Journal of Women's Studies: Alam-e-Niswan, 16(1-2), 147-178.

The World Bank (2016). Nigeria.  https://data.worldbank.org/country/Nigeria.

U.S. Department of State (2017). 2017 Trafficking in Persons Report.  https://www.state.gov/j/tip/rls/tiprpt/countries/2017/271255.htm.

UNODC (2018). United Nations Convention against Transnational Organized Crime and the Protocols, (2000). https://www.unodc.org/unodc/en/organized-crime/intro/UNTOC.html.

UNODC (2018). Human trafficking. https://www.unodc.org/unodc/en/human-trafficking/what-is-human-trafficking.html.

Palumbo, L. (2015). Protection of trafficked people in Italy: Policies, limits and challenges. Journal of Money Laundering Control, 18(1), 52-65.

Crawford, M. (2017). International Sex Trafficking. Women & Therapy, 40(1-2), 101-122.

Okojie, C. (2009). International Trafficking Of Women For The Purpose Of Sexual Exploitation And Prostitution The Nigerian Case. Pakistan Journal of Women's Studies: Alam-e-Niswan, 16(1-2), 147-178.

U.S. Department of State (2017). 2017 Trafficking in Persons Report.  https://www.state.gov/j/tip/rls/tiprpt/countries/2017/271255.htm.